torstai 1. tammikuuta 2015

Herran vuonna 2015 tammikuun ensimmäisenä päivänä matkaan lähti...


Vuosi 2015! Haluan yleensä välttää näitä aavistuksen kliseisiä aloitusajankohtia: laihdutus alkaa maanantaista (tai klassikko "huomenna"), tipaton tammikuu, karkkilakko kuun ekasta päivästä, uusi liikuntalaji aloitetaan syksyllä, tiedätte kyllä.


No, nytpä joudun olemaan perinteistäkin perinteisempi, ja julistamaan uuden blogini avatuksi tänä herran vuonna 2015 ensimmäinen tammikuuta. (Muotoilulla halusin vain olla mahtipontinen, en tunnusta mitään uskontoa, älköön kukaan loukkaantuko.) Ja joo, aloitan (äh, jatkan, palaan) laihdutuksen ja liikunnan myös. Ja ryhtiliikkeen. Ja kirjojen lukemisen. Ja...

Blogin pitäminen on pitkään kytenyt ajatusteni perukoilla ja onpa välillä tunkenut ihan suunnittelupöydälle asti. Elämäni kolmen lapsen kotiäitinä on täynnä mitä moninaisempia arkipäivän haasteita, kuten miten suorittaa maisterintutkinto (gradu) loppuun samalla,kun hoitaa täysipäiväisesti muksuja. Ehei, tätä ei olisi kannattanut miettiä etukäteen tarkemmin. ;) Puhumattakaan siitä, mitä jännittäviä seikkailuja jokaiseen päivään mahtuu. Voin jatkossa jakaa kanssanne esimerkiksi, katsottiinko meillä Poli Robocar venäjäksi vai ranskaksi tänään. Emme puhu kumpaakaan kieltä. Vaikka tätä menoa tilanne saattaa muuttua. 2,5-vuotiaani on innokas ja omatoiminen tabletin käyttäjä.

Tarvitsen enemmän ryhtiä arkeeni. Tai sitten minun on opittava hyväksymään leppoisa ja joltisenkin saamaton elämänrytmimme. Kävi niin tai näin, yritän saada tästä blogista välineitä prosessiin. Toivottavasti sekä teillä että minulla olisi samalla hauskaa.

Olen viime aikoina valvonut öisin liian myöhään, ja epäilen häivähdyksen univelkaa tehneen minusta sentimentaalisen. Uusi vuosi herkisti ajattelemaan kaikkia niitä ihania asioita, joita meillä on vielä perheenä edessä, perinteitä, jotka voimme itse rakentaa, koko sitä jatkumoa, jonka osa alan tiedostaa olevani. Ja lisäksi vetistelin irkkulallatukselle, jossa "young man" ja "fair  young maiden" kohtasivat ja saivat toisensa. Nyyhkis, kuinka yllättävää. 

Riemukasta uutta vuotta vuodelle 2015, ja nauruntäyteisiä hetkiä blogini parissa, minulle ainakin. Kunpa sinullekin. :)

Lopuksi perheen kuopus vähän viinimpänä, en jaksa edes keksiä mitään aasinsiltaa kuvan laittoon, halusinpahan vain jakaa söötin mössykkäni teillekin. Ehkei sen parempaa syytä tarvitsekaan?


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kerrothan, mitä ajatuksia sinussa heräsi?