Kevätflunssa, kevätkiire, kevätsade(päivät)

Ei tämä kotiäidin elämä pitänyt tällaista olla. Missä ovat minun kiireettömät aamuni, oman rytmitajuni mukaan kulkeva aikatauluni ja ihanat, askarteluntäyteiset päivähetkeni? Tällä hetkellä hukkuneet esikoisen juoksevien (välillä kirjaimellisesti) asioiden hoitoon. Terapiat ja kouluun tutustumiset päällekkäin, niin ei paljon ehdi kotona homehtumaan. Lisäksi ollaan kaikki flunssassa.

Kertokaas, miksi on olemassa sellainen luonnonlaki, että lapsi, joka muuten herää yleensä ennen aamuseiskaa, nukkuu lähemmäs kahdeksaa sinä päivänä, kun pitäisi silloin kahdeksalta olla jossain? Toinen kysymys on tietty, miksi tämä äiti ei herännyt itse ajoissa lastaan hätyyttelemään. Harjoituksen puutetta.

Nyt istun autossa odottelemassa Jaakon toimintaterapian loppua. Kuopus nukahti matkalla, enkä raatsinut herättää, joten tulin sitten itsekin tänne vietyäni Jaakon. Mikäs tässä on istuskellessa.

Pää on täynnä räkää. Mutta muuten on mukavaa.