Kotitöitä (Mahjongia)

Huoh. Tää blogi ansaitsisi jo kunnon kirjoituksen. Ahdin synttäreistä riittäisi kerrottavaa, erään tietyn amatööribloggaajan vyötärönympärys ja viimeaikainen herkkumussutus sormen heristelyä. Äitienpäivä yllätti ihan puskista (Mitääää!? Jo ensi viikonloppuna?), ja lapsillakin riittää päivittäin hauskoja juttuja, jotka kiinnostaisivat ihan varmasti teitä kaikkia muitakin älyttömästi. ("Kato, nyt se avaa oven. Kato, nyt se läiskyttää ammeesta vettä. Awww, kato nyt se tönii tuota pois.. Hetkinen... Tönii.. Ahti!")

Mutta kun minä olen väsynyt. En vaan toivu enää niin helposti kuin nuorempana. Kaikki liikenevä energia täytyy käyttää kotitöiden tekemiseen (ja Mahjongin peluuseen), ettei tämä riistäytyisi taas käsistä. Olen tapellut koko viikon saadakseni keittiön oikeasti siistiksi, eikä vain vähän kurillisemmaksi kaaokseksi. Synttäreiden aikaan harrastin metodia "kätke ja piilota" likaisten astioiden suhteen, ja toivon totisesti löytäneeni kaikki kätköni. Pari selvittämätöntä röykkiötä nappasin niin ikään pahvilaatikkoon ja vein toiseen huoneeeseen piiloon. Siistiä ja linjakasta noin minuutissa, voilà!

Joten olkaatten kärsivällisiä. Ihmeelliset sattumukset seuraavat toisiaan ja raportoidaan jälleen tulevaisuudessa uskollisesti tänne. Kuten vaikka se, miten suutuin tänä iltana Jaakolle äänekkäästi, ja sain palkakseni järkyttävän kirkukonserton, sekä 15 minuutin vakavan keskustelun Ahdin kanssa, jonka päätteeksi totesimme äidin suuttuneen liikaa, ja pyytävän kaikilta anteeksi. Minähän pyysin. Myös isiltä. Jaakko leppyi, Ahti katsoi oikeuden käyneen toteen ja oli tyytyväinen, ja väsymystään kirkunut Joonatankin simahti. Sellainen tiistai-ilta. Huomenna opetellaankin sitten yhdessä miten siellä kylvyssä käyttäydytään. Karjaisusuuttumiseni johtui siis siitä, että Jaakko kaatoi tahallaan kokonaisen lasten kylpyammeellisen vettä pitkin kylppäriä. Joo, oli pieni asia. Mutku ärsytti. Mitäs en istunut kiltisti kylpyhuoneessa (vessassa) vahtimassa, vaan yritin päästä helpolla.