sunnuntai 18. tammikuuta 2015

Keksitäti





Minä leivoin keksejä! Pyörittelen usein mielessäni ajatuksia leipomisesta, miten kivaa se olisikaan, mutta homma jää usein toteuttamatta. Joko en ehdi, viitsi, jaksa tai pelkään (aiheellisesti) syöväni kaikki herkut itse. Lukemattomia kertoja on pullaa tai vastaavaa leivottu "vierasvaraksi". Hahaha.

Tänään roudasin leijonanosan kekseistä naapurille, ja kunnostauduin puiston Keksitätinä jakamalla lapsukaisille sokerivoipitoisen herkun, jossa on myös pähkinää ja kaurahiutaleita. Ei siis niin pahaa, ettei jotain hyvääkin.

Lasten kanssa kuuluisi leipoa. Kyllähän minä. Mutta suunnilleen vain joka kolmas kerta, muulloin sanon, että saat sitten kun olet isompi, ja vaiennan mahdolliset vastalauseet lusikallisella taikinaa. Toimii yleensä.

Seuraava projekti olisi tehdä pähkinäisiä välipalapatukoita. Epäilen, että osa Ahdin kotiinpaluuraivareista olisi vältettävissä, jos tarjolla olisi pieni energiatankkaus ennen kotiinlähtöä. No niin, nyt se on sanottu blogissa, joten niitä on pakko pian tehdä.

Tänään saatiinkin ulkoillesta tullessa Jackpot. Olisin mielelläni sisään päästessämme ollut kolme äitiä kolmen äidin sijaan. Vauva halusi maitoa VÄLITTÖMÄSTI, Jaakko juotavaa ja lohtua HETI PAIKALLA ja Ahti tarvitsisi ottaa syliin rauhoittumaan kirkumispisteeseen yltäneestä itkukohtauksestaan NYT. No, onneksi en ole ihan yksin. Selvittiin siitäkin, vaikka tunnustan, että lopuksi kaivettiin tabletti esiin.

Nähtiin ulkona 5-6 fasaania, kertaläjässä. Tästä kuvasta jos erotatte yhtä useamman, niin olette aika lintuja itsekin, kotkankatseisia.




Mieluisaa uutta viikkoa kaikille!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kerrothan, mitä ajatuksia sinussa heräsi?